Viime blogipäivityksestä onkin jo aikaa, ja ihan hyvästä syystä. Vuosi 2019 sujahti vauhdilla, kirjoitin paljon tarinoita, kävin katsomassa keikkoja, kävin Imatralla, syksyllä alkoi KyTin teatteritoiminta eli Räiskäleet, joulukuussa oli esitykset ja siitä sitten siirryttiinkin uudelle vuosikymmenelle. Kirjoitin pitkän sepustuksen tästä tulevasta vuodesta 2020 omaan Instagramiin miten tämä vuosi tavallaan pelottaa ja ahdistaa minua, vaikka ajattelin ottaa pieniä askelia eteenpäin ja olla murehtimatta liikaa tulevaa. Vuosi 2020 kyllä lähti varsin vauhdikkaasti liikkeelle, vaikkakin stressintäyteisesti ja nyt ollaankin jo heinäkuussa. Tämä on tuntunut kyllä varsin mainiolta vuodelta, kun poikaystävän muutto minun luokseni sujui ongelmitta.

Elämä on ollut aikamoista hullunmyllyä tämän Korona-tilanteen takia, mutta se nyt ei kovinkaan suuresti ja vakavasti vaikuttanut meidän yhteisiin suunnitelmiin. Vappua juhlistimme kotona, koska rajoitusten takia ei saanut lähteä Valkeisenlammelle mitä viime vuonna ollaan tehty. Lähinnä ollaan oltu kotosalla, mökillä ja käyty joka päivä kävelyllä satamassa ja Pokémon Go:ta pelaamassa.

Meidän 2 vuosipäivä sattui 25.4. jota juhlimme (yllätys yllätys) kotona. Käytiin kyllä syömässä sushit läheisessä puistossa ja siitä sitten kotiin lämmittämään saunaa ja korkkaamaan alkoholit. Aika erikoinen vuosipäivä, kun viime vuonna kävimme syömässä ravintolassa ja ostettiin toisillemme lahjat, mutta niin se vain on, kun kaikki ravintolat on suljettu niin oli vain kiltisti pysyteltävä visusti kotona. Toukokuu sisälsi myös videopuhelusoiton 7-vuotiaalle kummitytölleni, Sailor Moon- cosplayasun saapumisen sekä osallistuin Kirjoittajaklubin luovan kirjoittamisen kurssille. Olisi ihanaa julkaista nämä omat kirjoitukset jossain - esimerkiksi täällä minun blogissa, mutta ehkä joskus. Toukokuussa katsoimme hirveästi elokuvia, jotta aika ei menisi niin tylsäksi ja Netflix oli usein tärkeä pelastajamme. Katsoimme kaikki Harry Potterit ja Pirates of the Caribbean läpi, mutta omaan elämääni sisältyi Show Must Go:n perjantaiset musikaalit! Näin ensimmäistä kertaa Phantom of the Operan jatko-osan - Love Never Dies näytelmän, mutta en meinannut saada näyttelijöiden vuorosanoista selvää australialaisnäyttelijöiden takia. Se ei kuitenkaan fiilistä haitannut, kun sai hymähdellä mahtavien biisien tahdissa. Tanssijalkaa alkoi vipattamaan entistäkin enemmän kun 15. toukokuuta Show Must Go striimasi Cats-musikaalin ja ai että se oli vauhdikas ja hyväntuulinen. Olen katsonut toki uuden elokuvaversion, mikä sai kuraa niskaansa lähinnä kaikista kategorioista, enkä yhtään ihmettele miksi. Se olisi voitu hoitaa toisella tavalla esimerkiksi maskeeraamalla ns. kissamaisen meikin niin kuin West End- näytelmässä, mikä on 100% parempi kuin mokoma hirvitys.

 

Sailor Moon cosplay-asun kokeilua ensimmäistä kertaa. Täytynee ottaa lisää kuvia tästä asusta meikin ja sinisten piilolinssien kanssa, kun nyt on vielä lämmintä ja kivoja kuvauspaikkojakin löytyy. 

Pidettiin poikaystävän kanssa omat Euroviisuiltamat ja arvioitiin kappaleita. Meidän Euroviisut olisi voittanut Tanska, oma ykkössuosikkini oli Bulgaria Disneymäisellä fiiliksillään. 

 

Kirjoittajaklubin kuudennen päivän kurssitehtävänä oli piirtää oma muotokuva heikommalla kädellä eli tässä tapauksessa vasemmalla kädellä. Harjoituksessa piti myös kirjoittaa itsestään kuvailevasti ja kehua itseään sellaisissa asioissa joissa kokee olevansa hyvä.

Mutta ei tuosta elokuvasta sen enempää, tuskin tulen ikinä kirjoittamaan elokuva-arviota tuosta kyseisestä elokuvasta (vaikka mitään muuta hyvää sanottavaa siitä ei ole kuin musiikista kehuminen), sillä en näe tarvetta siihen. Toukokuussa tuli shoppailtua aika paljonkin; ostin H&M:ltä ihanan kevyen kesämekon ja Carlsonilta roosansävyisen morsiusneitomekon tädin häihin, mitkä pidettiin Turun Maarian kirkossa neljäs päivä heinäkuuta. Kesäkuussa juhlittiin pikkuveljen 18-vuotis synttäreitä, sitä ennen käytiin Väinölänniemen eli Vänärin uimarannalla uimassa ainakin neljä kertaa kahden viikon sisään ja uskaltauduttiin viihteelle yksille Ale Pupiin ja Apteekkariin. Sain ihanan uimapuvun käytettäväksi rannalla, toteutin runokollaasihaasteen, varasin kampaamoajan Turkuun, löysin supersöpöt juhlakengät (kirottu olkoon nämä pienet jalat, kun ei meinaa löytyä korollisia kenkiä lastenosastolta..), porukat alkoivat rakentaa ulkoterassia mökille, pidettiin Cats-elokuvajuomapeli (mikä oli haastavaa, koska koko ajan piti juoda..) ja tein bujo-juttuja. Juhannus sujui sukulaisten luona mökillä kakkua ja herkkuja syöden. Tulihan sitä kummitytönkin kanssa leikittyä, uitua ja pelleiltyä Snapchatissa. 

 

Runokollaasin ideana on leikellä lehdistä sanoja tai lauseita ja muodostaa niiden pohjalta runo. 

Kesä meni noin muutenkin aika pitkälti mökillä loikoillen ja uiden, mutta piipahdin myös välillä käymään omassa kämpässä ja tulihan sitä nähtyä kaveria rantareissun merkeissä. Tämän kuun tärkeimmät kohokohdat olivat Turun hääreissu ja laivaristeily Kuopiossa. Pääpiirteittäin: Turku oli ihanan kaunis kesällä, jouduttiin vaihtamaan toiseen hieman halvempaan hotelliin, syötiin herkulliset broileriannokset ravintola Aunessa, ja käytiin tutustumassa Turun yöelämään serkusten voimin (sekä poikaystävät).

Heti h-päivänä (tai oikeastaan aamuna) lähdettiin syömään aamiaista tarpeeksi ajoissa, matkattiin Groove-nimiseen kampaamoon laitattamaan hiukset juhlaviksi. Sen jälkeen katsastettiin pikaisesti Stockmannin tarjonta, itse käväisin ainakin Zarassa ja Glitterissä. Jälkimmäisestä kaupasta ostin toisen korvakorusetin, kaulakorun sekä käsikorun.

Tilaisuus oli hyvin ihana ja käsinkosketeltava, hääpari mukaan lukien! Vihkimistilaisuuden jälkeen oli aika suunnata Ilmaristen matkailutilaa kohti, missä ohjelma jatkui yömyöhään asti. 

Oli perinteistä tuolileikkiä, koskettavia puheita, hääkakun leikkaus sekä hauskaa visailua hääparista. Oli hauskaa osallistua ensimmäistä kertaa aikuisena morsiuskimpun heittoon, koska viimeisimmistä hääjuhlasta on jo niin kauan aikaa, että olin tuolloin vasta lapsi. En saanut morsiuskimppua itselleni, vaan yhden pienen soman neilikan hiuksiani koristamaan. Hääparin häävalssi oli ikimuistoinen ja tanssilattialla riitti olevan tunkua. Myönnettäköön että tanssin niin hurjasti, että jalkoihin sattui aivan kuin cosplay-tapahtumissa. Juhlallisuudet päättyivät puoli yhden aikaan, jolloin me suuntasimme hotellia kohti. Seuraavana aamuna 5.7. tuli nukuttua vähän levottomasti (johtuen kaikesta siitä alkoholista mitä olin juonut ja siitä että painuimme nukkumaan klo 2 aamuyöstä), kävimme tavalliseen tapaan aamiaisella, pakattiin kimpsut ja kampsut valmiiksi ja pyrähdimme autolla katselemaan Turun nähtävyyksiä. Kävimme ainakin satamassa ja Turun linnassa(sisäpihalla, sillä linnan sisällekin olisi päässyt, mutta meillä ei ollut aikaa käydä siellä) ja sieltä sitten ajelimme mummin luo kylään katselemaan vanhoja valokuva-albumeja. Tarkoituksemme oli käydä pikaisesti syömässä jossain itse hääparin kanssa, mutta isolla porukalla ei päästy ravintoloihin syömään, niin saimme kutsun sedän perheen luo syömään tortilloja koko poppoon voimin. Kuten oletettua paluumatkamme hieman viivästyi ja lähdimmekin vasta tien päälle tasan kello kuudelta iltapäivällä. Matka oli pitkä ja koetin nukkua automatkan ajan pätkittäin, mutta selvisimme kahden pysähdyksen taktiikalla. Vesisateessa on vain niin ihanan rauhallista nukkua.

Sellainen oli siis Turku-reissu 2020. Olisi kyllä ihanaa taas käydä sielläkin päin vähän aktiivisemmin, kun viime Turun reissusta on jo seitsemän vuotta! Todennäköisesti seuraava reissu ehkä tapahtuu sitten ensi kesänä, sillä sain morsiamelta lahjakortin ravintola Kuoreen Turkuun, niin se pitää sitten lunastaa ensi kesänä.